Miksi?

Kuten viimeksi kerroin, olen alkanut kirjoittaa ylös huomioita ja ajatuksia, joita päivän aikana tulee mieleen. Jotkut jutuista pohdituttavat oikeasti monta päivää (esim. kohta 2).

Pari juttua viime viikolta, jotka löytyivät puhelimestani:

Miksi mummoilla on usein random väriset hiukset (esim. liilat tai siniset)?

Miten "croissant" lausutaan englanniksi? Siis miten esim. jenkit lausuvat sen? [Kruasahn] ei oikein istu niiden suuhun? Ja miksi vain suomalaiset ovat olleet niin fiksuja ja keksineet sille oman sanan? Kroisantti on rehti ja hyvä. 

Miksi kaikilla Lapin vuokramökeillä on muka-hauskat nimet? Vähän kuin ravihevosilla. Esimerkkinä "PyhäNäkyy" ja "Holy Wood". 

Miksi aikuiset ihmiset riisuvat kenkänsä julkisissa tiloissa (esim. kahviloissa, kirjastossa) ja hiihtävät villasukissa?

Miksi videovuokraamot, joissa myydään vain karkkia ovat silti edelleen videovuokraamoita eivätkä karkkikauppoja?

Miksi sama leipä maistuu ulkona paljon paremmalta kuin sisällä?

Miksi sohvalla saattaa nukuttaa niin, että silmät tuskin pysyvät auki mutta kun siirryt sänkyyn, ei nukuta yhtään. 

Miksi "att mysa" on käännetty "myhäilyksi"? Se ei ole yhtään sama asia.

Tällaisia tässä vain pohdin, näin maanantaina. 

-kristiinas

Perjantai-flow

Istun uskomattomassa flow-tilassa junassa Vaasa-Helsinki. Kaksi päivää keskustelua ammatillisen opetuksen kehittämisestä Suomessa sai aikaan, että olen uudestisyntynyt. Kuulokkeissa soi Drake ja Kendrick (okei, myös Sini Sabotageen uusi biisi on oikeesti hyvä) ja koska en ole töissä, voin käyttää 3h 52min ihan mihin itse lystään (twerkkivideoiden katsomiseen Youtubesta ja sen Sabotageen kuunteluun). Luksusta!

Kuvituskuvana ainoa kuva puhelimestani, joka ei esitä vain lastani (vaikka sekin on kuvassa). Kuvalaatu  luonnolliseen tapaan surkea

Uusi vuosi oli ja meni. 2019 on jo ihan täysillä käynnissä mutta sekin on ihan ok. En luvannut mitään mutta tein luonnollisesti jokavuotisen yearly reviewn ja asetin tavoitteita vuodelle 2019. Ei mitään mullistavaa mutta sitä laatuaikaa, hyvää arkea ja kaikkea sellaista. Tajusin myös, että ole pitkään aikaan käynyt blogissa mutta sekin on ihan ok, koska on ollut kaikkea muuta. Kotiarki on tiukkaa! On muskaria, vauvakerhoa, joogaa, kävelyitä ja lounastreffejä. Uusi kamuja, vauvakavereita ja sitten sitä arkea. S-marketia ja treeniä. Aamupaloja Mutterissa, Basson aamulinjaa ja lisää niitä vaunulenkkejä. Facebook-kirppiksiä ja loputonta siivoamista (Dyson on hankintalistalle). Matkoja ja matkojen suunnittelua. En valita. Nyt kun tällä “lomalla” on deadline, nautin joka hetkestä. Dino on huipputyyppi. Mitä nyt ei aina aamuöisin. Unikoulumme on farssi.

Olen myös viimeaikoina alkanut kirjoittaa ylös kaikkia hassuja juttuja ja ajatuksia. Mammalomalla tosiaan on aikaa miettiä kaikenlaista. Kuten esim. mikä väri keväthaalarille olisi kiva (oranssi). Koska olen digitaalinen kerään kaikki jutut puhelimeni Notesiin. Eilen googlasin miten Notesin voisi varmuuskopioida koska Kotiäiti Lauttasaaresta-muistelmiin tarvitaan timanttista sisältöä. Ehkä ensi kerralla valaisen teitä parilla terävällä ajatuksella. 

Ja parasta tässä innokkuuspuuskassa on se, että kerrankin tuntuu perjantailta. Olen ahkeroinut to-pe ja odotan, että pääsen kotiin. Haluan halata Dinoa ja Attea. Junassa istuminen lisää myös kummasti treeni-intoa (pakaroihin sattuu). Kiinnostaa myös huomenna koittava huikea 9v illallinen Ventunossa. En tajua, että siitä Klubi-illasta on jo 9 vuotta! Muistan elävästi sen miten Hassen ja Jäden hirveän tammipöydän äärestä lähetin FB-kaveripyynnön sille Atelle. 

Sekavaa tekstiä mutta nauttikaa elämästä, muruset!

-kristiinas