Ah, kesä, minkä teit!

Edellisestä postauksesta hujahtunut taas luvattoman kauan. Uskolliset fanini (hehe) ovat jo kyselleet seuraavan tekstin perään. Inspiraatiota ja ajatuksia olis taas vaikka muille jakaa mutta jotenkin joku muu on aina vienyt mukanaan ja kirjoittaminen on jäänyt. Joku muu, joka myös kesänä ja elämänä tunnetaan. Tämä kesä on monessakin mielessä ollut aika erilainen kuin edelliset kesät. Ensinnäkin varsinainen kesä ei oikeastaan oo säiden puolesta pääsyt edes alkuun vaikka ylihuomenna on elokuu. Säistä valittamisen oon tosin lopettanut jo aikoja sitten todettuani, että siitä ei hyödy kukaan. Sää on mitä on ja sen mukaan mennään. Toiseksi tänä vuonna mun kesäloma on pilkottu kolmeen osaan, heinä-, elo- ja syyskuulle. Tämä kaikki johtaa siihen, että en oo oikein missään vaiheessa päässyt kesäloman makuun kunnolla. Kolmas juttu liittyy siihen, että oon hengaillut edelleen siellä odotushuoneessa, josta kirjoitin aikaisemmin. Ajatuksia ja ideoita on vaikka kuinka paljon mutta oon yrittänyt jäsennellä niitä päässäni järkeviksi kokonaisuuksista. Ilmassa on roimasti henkistä kehittymistä, valintoja ja tasapainoa. Kai tämäkin on eräänlainen kolmenkympin kriisi mutta ehkä ihan hyvässä mielessä. Tuntuu, että viimeisten kuukausien aikana oon oppinut itsestäni ja ihmisistä ympärilläni enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Oon miettinyt asioita enemmän kuin vuosiin, kirjoittanut alas yksittäisiä ajatuksia ja käynyt syvällisiä keskusteluja itseni ja muiden kanssa. 

Käytiin Atenkin kanssa mielenkiintoinen keskustelu tässä hetki sitten arvoista ja siitä miten arvojen pitäisi ohjata valintoja elämässämme ensisijaisesti. Tämän perusteella aloin itsekin miettiä miltä oman tulevaisuuteni haluaisin näyttävän. Oon aina ollut sponttaani ajalehtija ja asioista innostuja - ja tuun tätä varmasti aina olemaan. Mutta sen vastapainoksi oon paljon miettinyt isompia linjoja - millaiset asiat on mulle tärkeitä, mitä haluan elämältäni ja miltä haluan, että tää ainoa elämäni näyttää. Uskon, että on helpompi tehdä sponttaanisti valintoja jos tuntee itsensä tarpeeksi hyvin ja tietää mitä asioita sitä loppuviimeksi haluaa. Mä ajattelen, että elämä on matka, yksi asia johtaa toiseen ja kaikista eri valinnoista syntyy erilainen kokonaisuus. Päämäärä voi silti olla sama vaikka sinne päätyisi erilaisia reittejä pitkin. Kukin valitsee ne omat polkunsa. Ja niin kauan kun tietää määränpään on oikeastaan ihan sama meneekö sinne millaista reittiä pitkin. Kaikkien reittien varrella on varmasti mielenkiintoisia juttuja. 

Rehellisesti sanottuna mua ei myöskään yhtään haittaa, että tulee syksy. Syksy on parasta aikaa kehittää itseään ja keskittyä omiin juttuihin. Ollaan tässä kesällä tehty pientä kartoitusta asioita, joita me haluttais tehdä enemmän (tai vähemmän) meidän elämässä. Koska elämä on nyt, niiden meille tärkeiden asioiden tekeminen alkoi heti. Kieltäydyn enää kuluttamasta aikaani sellaisiin asioihin ja ihmisiin, jotka eivät anna mulla mitään. Maailmassa on sata asia, jotka haluisin oppia ja joita haluisin tehdä enemmän. Jatkossa aika menee niiden juttujen tekemiseen. Ilmassa on suorastaan anarkiaa ja kliseisiä hokemia: elämä on liian lyhyt haaskattaviksi vääriin juttuihin. Vaihda työtä, kotia, puolisoa, harrastusta, aamupalaa, ystäviä tai arkeasi jos siltä tuntuu! Muutos on hyvästä ja jos ei ole niin ketä kiinnostaa jos palaat takaisin siihen vanhaan. Se minkälaisia odotuksia muut sulle asettavat tai mitä muut elämästäsi ajattelevat ovat toissijaisia juttuja - kukin elää just sitä omaa elämäänsä. Mä ainakin haluan tehdä sellaisia juttuja, jotka tekevät mut onnelliseksi (ja aika varmasti samat jutut eivät tee kaikkia). 

Nyt alkaa kesäloma vol 2 ja se koostuu satavarmasti vaan kaikista kivoista jutuista, niistä jotka just tällä hetkellä kiinnostaa. Kirjoittaminen on ehdottomasti yksi niistä niin lisää tekstiä toivottavasti luvassa pian!

Get low, hands on your waist, let's go!

-kristiinas