Hei blogi! Muistin taas olemassa olosi kun lupasin töissä ensi viikolla vetää kollegani puolesta Vaikuttaja yritysblogi-koulutuksen. Tämä blogi on kaikkea muuta kuin vaikuttava mutta siitä viis, muistin taas kuinka kivaa on kirjoittaa.
Sinänsä elämä rullaa eteenpäin kuten ennenkin mutta onhan tässä jotain muuttunutkin. Palasin töihin pari viikkoa sitten äitiysloman jälkeen ja Atte jäi A:n kanssa kotiin. Eli hejssan uusi arki! Teen nelipäiväistä viikkoa ja voin vakuuttaa, että se on parasta mitä olen vähän aikaan keksinyt.
Toinen maininnan arvoinen asia on, että näyttää vahvasti siltä, että opettajakoulu on osaltani taputeltu. Vaikka ei saisi huudella etukäteen, olen palauttanut kaikki tehtävät, suorittanut kummatkin harjoittelujaksot loppuun ja näin ollen valmistuminen olisi toukokuussa. En voi todeta muuta kuin, että kiitos 2017-2019. Suuri huojennus siitä, että sain kuin sainkin elämäni yhden työläimmän tutkinnon maaliin kaiken hässäkän ohella. En ajatellut hetkeen opiskella mitään (ehkä).
Yllättäen myös mieleni muuttuu aina tuulensuunnan mukaan ja nyt on taas kauhea reissukuume. Vielä helmikuussa olin sitä mieltä, että matkustaminen ei juuri nyt jaksa kiinnostaa yhtään. Nyt taas kuitenkin löydän itseni googlailemasti potentiaalisia uusia matkakohteita. Top listalla ovat tällä hetkellä Mexico ja Pohjois-Italia. Koska Sayulita ei ehkä ole se rentouttavin kohde 9 kk lapsen kanssa, seuraava kohde on mahdollisesti autoiluloma Pohjois-Italiassa. Saa kertoa kivoja vinkkejä sinne! Myös Umbria kiinnostaa.
Kun kerran pääsin vauhtiin haluaisin myös sanoa pari sanaa ilmastosta (juuri sopivasti matkaintoilun jälkeen), oudoista pohtimistani asioista, nelipäiväisestä työviikosta ja palautumisesta. Koska kuitenkin pidän ensi viikolla blogikoulutuksen, yritän muistaa omat sääntöni, enkä ymppää 357 asiaa samaan postaukseen. Eli olkoon tämä vain kuulumispostaus.
Juuri tällä hetkellä istun sohvalla ja syön hapankorppuja pestolla - lupaan olla suttaamatta, Atte. On pitkäperjantai, kello on 10.06 ja Dino nukkuu. Atte lähti Åreen laskemaan ja meillä on Astridin kanssa laatuaikaa. Koska yksin kokkaaminen ei kiinnosta, siirrymme huomenna Poriin mummun ruokapatojen ääreen. Ulkona paistaa aurinkoa ja on 10,4 astetta lämmintä. Pääsiäisen agendalla on ulkoilua, keinumista, lenkkeilyä, lukemista ja (äidin) ruokaa. Ikkunat pitäisi pestä mutta taidan odottaa, että Atte saapuu kotiin. Tänään siivoan parvekkeen ja käyn ostamassa kukkia. Siinäpä se.
Nyt Dino heräsi niin mennään bongaamaan koiria.
Rentouttavaa pääsiäistä!
-kristiinas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti