Kipeänä

Nyt se sitten tapahtui. Juuri viikonloppuna viimeksi kehuskelin miten en koskaan ole kipeä. Kaikki muut ympärillä sairastavat vuorotelleen mutta flunssat ja mahataudit eivät itseeni ole iskeneet. Mutta kaikkien näiden vuosien jälkeen flunssa on kaatanut minut sängyn pohjalle. Maanantai-iltana tunsin oloni hieman tukkoiseksi ja seuraavana yönä en juurikaan saanut nukuttua kun kurkkuun sattui niin paljon. Eilen ja tänään jäin suosiolla pois töistä ja päätin levätä. Annan tälle flunssalle kaksi päivää aikaa, huomenna tosiaan olisi paras olla poissa.

Aten rakastama elefantti moikkaa

Sairastaminen jos mikä on tylsää! Minulla sentään on sellainen työ, että töitä pystyy yhtä hyvin tekemään sängystä peiton alta. Silti tuntuu, että seinät kaatuvat päälle. Pahinta on ehdottomasti sosiaalisen kanssakäymisen puuttuminen. Ei ole ketään kenelle puhua ja tunnit ja hetket puuroutuvat yhteen. Iltapäivällä havahdut siihen, että rötväät samassa kulahtaneessa teepaidassa hampaat likaisina. Kun joku vihdoin suvaitsee tulla ulkoilmasta kotiin vain ilmoittaakseen, että lähtee treenaamaan (kääntäkää sitä puukkoa vain lihassa), olet valmis seurustelemaan vaikka naapurin papan kanssa. Ja mitä iltaisin muka tehdään jos ei voi treenata ja nähdä ystäviä? Tämä on minulle ihan uusi tilanne...

Tämän päivän (vai oliko se eilisen?) kohokohdat ovat:

* Tyttö, joka tuli ostamaan minulta tori.fissä myymäni takin. Supersymppis! Olisin tarjonnut kahvia jos en olisi näyttänyt kolmen lapsen yh-äidiltä oksennustaudissa. 

* Lounaspuuro, jota haudutin ainakin tunnin (unohdin puuron kattilaan...)

* Auringonpaiste, joka lämmittää yhtä kohtaa matolla. Harmi, että tätä ihaillaan vain sisäpuolelta.

* Mahtava idea, jonka keksin Aten synttäreitä varten

Muuten päiväni on lähinnä koostunut niistä tavallisista töistä ja haahuilusta sohvan ja sängyn välillä. Huomenna päätin juuri olla terve!

Kuvistuksena tänään vain sisustuskuvia koska sisätilat ja kipeys

- kristiinas -