![]() |
Ennakoimme hiihtolomakaaosta ja suuntasimme mestoille jo kympiltä kun Talma aukesi ja rinteet olivat juuri ajetut. Tasan 1h 42 min jaksoimme laskea ja kahden tunnin kortilla se olikin ihan passeli määrä. Laskuja ehti varmasti tulla 99 ja hississä meni 78 % ajasta mutta hauskaa oli. Ja koska rinteet loppuivat ennen kuin alkoivatkaan, pääsin kerrankin hiomaan tekniikkaa paremmaksi eikä tarvinnut himmailla vauhdin kanssa (joka siis yleisesti on suurin ongelmani, en vaan uskalla päästää kunnolla).
Yleisesti Talma sai arvosanaksi 3/5. Sinänsä ok mesta, kaikki toimi hyvin, Helsingistä matka oli vaan reilu 30 km, hissijonot olivat lyhyet ja rinteet suhteellisen hyvässä kunnossa. Se, että rinteiden keskipituus oli 100 m ei toki ole Talman vika vaan pakko kai se on hyväksyä, että maantieteellisesti Helsinki ei nyt vaan ole place to be jos haluaa oikeasti laskea.
On rinteitä ja sitten on rinteitä |
Se mitä päivästä nyt ainakin jäi käteen oli halu päästä pian uudestaan rinteeseen. Koska Lappi ja Alpit, eivät taida enää tänä talvena olla vaihtoehtoja, tavoitteena on edes kerran vielä päästä johonkin lähelle laskemaan. Talvi ei todellakaan ole suosikkivuodenaikani mutta laskettelu sentään tekee siitä inan siedettävämpää.
Yleisesti omana tavoitteena on uskaltaa laskea kovempaa. Ja päästä sinne Japaniin. Ehkä ens talvena #sällskapsresanvol6 ? Ja hankkia ne kädenlämmittäjät Clasulta, parasta mitä parilla eurolla saa.
-kristiinas
ps. ihmettelijöille tiedoksi kristiinas on blogini nimi. En siis allekirjoita blogiani omistusmuodolla omasta nimestäni. Jos joku (Nenne) nyt niin sattuisi luulemaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti