tiistai 23. tammikuuta 2018

Amsterdamissa

Olin viikonloppuna käymässä Amsterdamissa. Jostain kumman syystä en ole koskaan ollut kunnolla Amsterdamissa, joten kaupunki oli ihan uusi. Atte muutti syyskuun lopussa sinne tilapäisesti ja hävettää myöntää, että vasta nyt oli ensimmäinen kerta kun saatiin aikataulut ja muut sopimaan ja pääsin kylään. Agendalla ei sinänsä ollut mitään spesiaalia koska halusin lähinnä nähdä ihan sitä perusarkea, paikallisia paikkoja, välttää turistimestoja ja hengailla tietty Aten kanssa.



Ja kyllähän Amsterdam kohteli meitä hyvin. Hengailtiin lähinnä aamupala- ja brunssipaikoissa, kahviloissa ja ravintoloissa. Oman kokemukseni perusteella voin ainakin suositella Mook Pancakes-paikkaa (ja erityisesti sitä lohiversiota) ja Coffee & Coconuts-ravintolaa (tai lähinnä sen mielenkiintoista sisustusta, mocktaileja ja hyvää palvelua, ruoka oli ok).

Lauantaina teimme kuitenkin jotain turistiaktiviteettiä ja kävimme Anne Frankin talossa ja vaikka olen ollut Auschwitzissä, oli Annen talo pysäyttävä. Ullakko luonnollisesti tyhjennettiin natsien löytäessä heidän piilopaikkansa mutta oli se tila ajatuksia herättävä silti. Eli menkää ihmeessä sinne jos olette Amsterdamissa. Liput pitää kylläkin ostaa etukäteen verkosta ja aikoja on vaikea ilmeisesti saada.

Tein pari mielenkiintoista huomiota matkalta. Ensinnäkin hollantilaiset ovat suhteellisen hyvin pukeutuvaa ja kohteliasta väkeä. Porukka muistutti kovasti kööpenhaminalaisten ja saksalaisen risteytystä. Hollantilaisista paistoi kohteliaisuus ja Igor niminen Uber-kuskikin yritti viritellä keskustelua siitä miten hänestä Igor on tyypillinen suomalainen nimi (yritin vaivihkaa ehdottaa, että kenties venäläinen mutta Igorista se ei kyllä oikein voinut pitää paikkaansa). Toiseksi vaikka talvella sataa ilmeisesti koko ajan, kukaan ei käytä sateenvarjoa tai sadetakkia. Sade alkaa yhtä nopeasti kun se alkaakin eikä paikalliset vaikuta välittävän siitä yhtään. Ihana asenne! Ensi syksynä aion Suomessa suhtautua taivaalta alas tulevaan samalla tavalla. Liikkuminen hoituu kätevästi pyörällä ja mentaliteetti on lähinnä polje tai kuole. Kaikki, siis ihan kaikki, pyöräilevät. Myös ne jotka oikeastaan eivät osaa pyöräillä (kuten alle tarha-ikäiset lapset ja turistit). Suurin osa vaaratilanteissa syntyy pyöristä vaikka keskustassa ei käytännössä ole juuri autoja.



Ruuan suhteen hollantilainen ruoka ei vakuuttanut, tai oikeastaan ei edes ihan täysin avautunut mitä se on (ehkä Aten vika, joka lähinnä vei mut syömään hipsterimestoihin). Ruoka on hintatasoltaan ravintoloissa inan halvempaa kuin Suomessa.


Kaupunki oli rauhallinen (ainakin low season tammikuussa), mielenkiintoinen, raikas (jos poistuu turistialueilta) ja aaltoileva. Amsterdamista jäi paljon näkemättä mutta paluustani olen varma.

-kristiinas

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti