perjantai 25. joulukuuta 2015

Joulun top vitosen top kolmonen

Joulun parhaat hetket olivat aika yksinkertaisia mutta niinhän monet asiat yleensä ovat. Oma jouluni oli aika rento mutta toisaalta myös aika aktiivinen. Ja oikea perhejoulu. Nyt on hengailtu himassa jo vaikka kuinka monta päivää ja voi kyllä sanoa, että oma perheeni on kamalan ihana. Tai ihanan kamala. Ihan miten sen välillä ottaa. 





 Joulun 2015 kohokohdat:

* Rakkaiden ystävieni kihlaus jouluaattona. Jos jotain on odotettu niin tätä! Grattis L & N <3 

* Mantelimaito puuron onnistuminen. Tarkoituksena oli tehdä puuro kookosmaidosta mutta koska Prismassa ahdisti aika paljon ostin vahingossa mantelimaitoa. Mutta se olikin superhyvää!

* (Tervainen)joulusauna (korkki meni rikki ja lorahti vähän liikaa sitä tervetuoksua). Tämän jälkeen sai ainakin olla saunassa ihan rauhassa

* Uusi joululaulututtavuuteni Jope Ruonansuun Pakollinen joulu. Tämän laulun sanat kertovat pikkuveljestäni juuri eikä melkein

* Joulupäivän kevy 11 km juoksilenkki Aten kanssa pikku myrskyssä. Ja ne rannan kaikki surffarit <3 Why join the Aussie beach crowds when you can surf in Pori?

* Tekemäni puolukkaparfait, joka oli tajuttoman ruma mutta sitäkin parempi.






Ja koska nyt on vasta Tapaninpäivän aamu, eihän sitä tiedä mitä tämä joulu vielä tuo. Illalla ainakin luvassa ihania Pori-tyttöjä ja ainakin yhdet glögit.

Eli vielä 24h chillax ja sitten kutsuu taas Helsinki. Siihen asti, nauttikaa ja pitäkää huolta toisistanne, muruset. 

- kristiinas -

Joulupukkikuvasta kiitos Tiialla. Tack ihana <3 

maanantai 21. joulukuuta 2015

Lahjakas

Jouluun kuuluu luonnollisena osana lahjojen antaminen ja saaminen. Tämä ei tietenkään ole joulun tärkein asia ja joulua voi oikein hyvin viettää myös ilman lahjoja. Henkilökohtaisesti minulla ei kuitenkaan ole mitään lahjoja vastaan, ei edes niiden kaupallistan lahjojen. Ainoa asia mikä minua erityisesti häiritsee on se tajuton määrä krääsää joka joka vuosi vaihtaa omistajaa. Tuntuu, että tämä maapallo hukkuu tavararöykkiöiden alle,

En halua yhtään pyyhettä, astiaa, vaatetta tai kynttilää. Kirjani lainaan mielummin kirjastosta ja vaatteeni valitsen itse (lisäksi tein kuukausi sitten sellaisen päätöksen, että uutta vaatetta ei saa ostaa ellei ole laittanut kiertoon yhtä vamhaa - poikkeuksena urheilu- ja alusvaatteet). Kaiken muun tarvitsevani omistan jo tai pystyn ostamaan itse.

Mitä siis antaa ihmiselle jolla on jo kaikkea? Itse suosin immateriaalisia lahjoja tänä vuonna. Itse ilahdun elämyksistä ja ajasta jonkun kanssa. Tässä pari hyvää vinkkiä jos lahja on vielä ostamatta:



* Matkalahjakortti ihan mihin vaan. Kaikki lähikahvilasta, Ruotsiin ja Malediiveille käy ihan rahatilanteen mukaan. Ja antaja lähtee luonnollisesti mukaan. Win-win tilanne kaikille!

* Aikaa. Lupaa hoitaa jokin asia jonka tekemiseen lahjan saajalla menee yleensä aikaa ja josta hän ei erityisemmin nauti. Ja päivämäärä milloin tämä suoritetaan mukaan, ettei lahjan lunastaminen unohdu. Esimerkkejä: siivous, lastenhoito, koiran ulkoilutus, kokkaus, auton pesu, shoppailuassari...

* Liput teatteriin, elokuviin, konserttiin, näyttelyyn

* Salijäsenyys tai yhteistä treeniaikaa

* Hemmotteluilta toiselle (ruoka, hieronta)

* Lahjakortti kahvilaan, Heseen, lounaspaikkaan tms. missä lahjan saaja usein käy

Jos ehdottomasti haluaa antaa jonkin fyysisen asian, suosin itse asioita, joita voi käyttää ja jotka kuluvat. Hyviä esimerkkejä ruoka, servetit, käsirasvat, shampoot.



Ja ihmiselle jolla on aivan kaikkea voi ostaa koiran (vink vink). Tai sitten voi lahjoittaa lahjarahat hyväntekeväisyyteen.

Lahjakasta joulua! Stressata ei ainakaan kannata!

- kristiinas -

Kuvat Pinterest, Fitness24Seven, Toisenlainen lahja

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Aasialaista with a twist

Vaikka rakastankin ruuanlaittoa ja olen jopa jossain vaiheessa vegeruokablogin perustamista, en nyt kuitenkaan ajatellut tehdä tästä mitään ruokablogia. Mutta koska viikonlopun puurojuhlissa oli puuron sijasta niin hyvää aasialaista (mitä se nyt tarkoittaakaan. Tietääkö joku mitä on eurooppalainen ruoka?) on pakko jakaa Camin reseptin kanssanne. Plus olen ajatellut, että tämä toimii myös hyvin arkistona itselleni kun vanha oldscool reseptikirjani alkaa olla aika täynnä.

Viikonlopun pikkujoulujen menussa oli sushin lisäksi kukkakaali-kurkkusalaattia, Edamamepapuja, limelohta ja karpaloparfaita. Kaikki vielä maidotonta ja laktoositonta!

Vahva suositus lohelle ja salaatille!

Kukkakaali-kurkkusalaatti (4 annosta)

1 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä
1 kuorittu kurkku
1/2 kukkakaali
3 tsk sokeri
1 1/2 tl riisiviinietikkaa
1 1/2 rkl limemehua
3/4 tl suolaa
mustapippuria

Paahda siemenet. Kuori & paloittele kurkku ja kukkakaali. Siivuta kukkakaali ja kurkku juusto- tai vastavalla höylällä. Sekoita kaikki ja visko siemet päälle.

Limelohi (4 annosta)

Marinadi:
1 rkl silputtua tuoretta chilia
1 limen kuori
2 rkl limemehua
1 rkl japanilaista soijaa
1 rkl tuoretta inkivääriä
1/2 rkl juoksevaa hunajaa

4 x 150 g lohta

Marinadi: Sekoita aineet. Lisää lohen päälle ja paista 175°C. 
Voi tarjoilla esim. avokadovaahdon kanssa (2 avokadoa, 2 tomaattia, wasabia, limemehua, suolaa ja mustapippuria). 
Njut!

- kristiinas -


Ylöspäin, alaspäin

Sunnuntaisin saattaa välillä vähän ahdistaa tuleva työviikko ja muut jutut mutta eipä tosiaan tänään! Takan mieletön viikonloppu parhaassa seurassa. Agendalla on ollut hieman suhaamista ympäri Suomea, reittinä Helsinki-Pori-Turku-Pori. Vietimme Turussa ja perinteeksi muodostunutta Grötfesteniä Camin ja Tommin luona. Ja pakko sanoa, että vaikka rakastan fiksata päivällisiä ja juhliakin, on Cami juhlien järjestämisessä yliveto.



Vaikka periatteessa olen sitä mieltä, että parhaat bileet syntyy kun paikalla on hyvää musaa, pari pulloa viiniä ja ystävät, on kyllä myös ihanaa istua alas ihanasti katettuun pöytään, joka notkuu illan emännän itse tekemiä herkkuja. Ja vielä niin, että jokaisen vieraan mahdolliset gluteenittomat-laktoosittomat-lihattomat-pähkinättömat-vähähiilihydraattiset-dietit on otettu huomioon (ja tarjolla oli siis muutakin on vihersalaattia). Ja se ruoka! Lupaan jakaa Camin ihanat kukkakaali-kurkkusalaatti ja aasialaisen lohen reseptit vielä tänään!




Jokainen on varmasti sitä mieltä, että omistaa maailman parhaat ystävät mutta väitän silti, että omalla kohdallani on käynyt paras mahdollinen tuuri. Pelkkää lovee <3

Juhlien lisäksi viikonloppu on sisältänyt liikuntaa ja lautapelejä. Lanseerasimme sisarusteni kanssa jouluksi pienen aktiivisuuspelin. Homma menee niin, että joka päivä joku on vastuussa päivän aktiviteetista ja sitten muiden on pakko osallistua kyseiseen spektaakkeliin. Eilen olimme vetämälläni 8 kilometrin yhteislenkillä ja tänään uimassa. Huomenna on veljeni vuoro ja sitten homma alkaa alusta. Jännää nähdä mihin tämä johtaa. Ilmoille on ainakin heitelty ajatuksia joogasta, seinäkiipeilystä, sauvakävelystä ja kuntopiiristä.



Loppuun vielä huomioita tältä viikonlopulta, ihan vain vinkkinä teille jotka olette yhtä pihalla yleensä kuin minä:

* Miksei kaikissa autoissa ole automaattisia pitkiä valoja. Siis kuka jaksaa vaihdella niitä valoja tuon tuosta kun vastaan tulee autoja (ja niitähän tulee koko ajan)? En ikinä osta sellaista autoa missä tätä ominaisuutta ei ole!

* Jos ajaa varuskunnan ohi on pakko mennä sotkuun munkille! Plus samalla voi bongailla kivoja poikia. Erityismaininta Säkylän Huovinrinteen sotkulle, ihanat tädit ja ihanat munkit!

* Hibiskus on tämän hetkin kuumin ja maistuvin lantrinki. Ja toimii ihan (jää)teenäkin. Saa ainakin Pasilan aseman teekaupasta jossa myös kiva poika voi kertoa kaiken kyseisestä aineesta.

* Susheissa enemmän tuorejuustoa on enemmän. Eli sen kanssa ei kannata pihtailla.


ps. En ole ihan varma mitä mieltä olen Antti Tuiskun uudesta biisistä Party (papiidipaadi). Antti on ihana mutta tuo biisi (ja nimi) vaatii vähän mutustelua. Ja kuka edes tietää kuka on Nikke Ankara? Taidan olla totaalisesti olla tippunut skenestä.

pps. Olen vain yhden raaputusluukun päästä 10 000 €! Haluan uskoa, että voitan jouluaattona. Toivossa on aina hyvää elää.

Ihanaa sunnuntaista iltaa muruset. Muistakaa katsoa Solsidan ja enää kolme työpäivää ja party (papiidipaadi)

- kristiinas -

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Mikä hyvä tekosyy

Lukeminen on aina kuulunut elämääni. Muistan joskus ala- ja yläasteella kun saatoin kesälomalla lukea melkein kirjan päivässä. Raahasin bibbasta ja bokbussenista kassikaupalla kirjoja kaikkia venäläisistö klassikoista Kaari Utrioon ja fantasiaan.

Nykyään havahdun usein siihen, että en ole pitkään aikaan lukenut yhtään kirjaa. Tai siis luen lähes joka ilta mutta koska yleensä jaksan lukea sen kaksi sivua, yhden kirjan lukemisessa voi mennä monta kuukautta. Nautin lukemisesta todella paljon ja onkin vaikea sanoa miksi en lue enemmän. Olen kehitellyt tähän kolmen kohdan teorian johon uskon vahvasti:

* Nykyään ei enää kirjoiteta niin hyviä kirjoja kuin ennen (tämä ei varmasti kylläkään ole totta, ehkä vain olen itse liian laiska niitä etsimään kirjastosta

* Some- ja digimaailma ovat surkastuttaneet ihmisten keskittymiskyvyn. On aivan mahdotonta keskittyä yhteen asiaan pidempään kuin 15 min. Tämän jälkeen pitää vähintääkin katsoa somea, käydä vessassa, syödä, soittaa tärkeä puhelu tai muuta yhtä tärkeää

* Asioiden priorisointi. Haluaisin sanoa, että kiire mutta koska kaikilla on absoluuttisesti saman verran aikaa, meillä on niin kiire kuin itse itsellemme aiheutamme. Ehkä vain nykyään kaikki muut pakolliset ja vapaaehtoiset hommat menevät lukemisen edelle.

Tähän on tultava muutos! Julistan ensi vuoden lukuvuodeksi ja aion kuluttaa kirjaston ovia tiuhaan. 

Yhtä juuri lukemaani kirjaa voisin kuitenkin suositella. Kirja on Anna-Leena Härkösen Laskeva neitsyt. Kirja on kokoelma, johon on koottu hänen Anna-lehdessä julkaisemiaan kolumneja vuosilta 2003-2011.



Novellien aiheet ovat vaihtuvia ja kirjassa puhutaan elämästä ja arjen huomioista Härköselle ominaisen huumorin ja ironia kautta. Koin kirjaa lukiessani monta "just noin" -elämystä. Vahva suositus! Ja plussaa pituudesta ja novellimaisuudesta. Jopa oma kärsivällisyyteni riitti ja jaksoin lukea pari kokonaista novellia ennen kuin nukahdin.


- kristiinas -

tiistai 15. joulukuuta 2015

Baby it's cold outside

Viikonloppuna olin kaksissa pikkujoulujuhlissa. Ensimmäiset olivat perinteisemmät lauantai-illan kemut, jolle vain oli keksitty hyvä tekosyy. Eikä siinä mitään, aina pitää juhlia kun on syy, oli se sitten hyvä tai huono.

Sunnuntaina vuorossa olivat Lucian iltapäivän Xtravaganza. Tarkoituksena oli nostaa Lucian glögimalja ja kuunella Jussi Björlingin ikivihreitä. Ihanan iltapäivästä teki se, että paikalla oli paljon lapsia, lapsenomaisia tai lasta odottavia. Lapset olivat ehdottomasti juhlan piristys mutta samalla havahduin siihen, että koska minusta on tullut näin vanha, että ihmiset ympärilläni viettävät pikkujouluja lasten ehdoilla? Ilmiselvästi nyt. Tämä huomio saattoi ehkä johtaa pienoiseen ikäkriisiin.



Viime viikonloppuna koin myös ensimmäistä kertaa vähän joulufiilistä. Sunnuntaina pieni (räntä)lumisade vahvisti ehkä tunnelmaa. Tänä jouluna tosin ajattelin keskittyä rentoiluun. Jotenkin tuntuu, että syksy on ollut niin kiireinen, että ajatus luku-, treeni-, ja hengailujoulusta kiinnostelee. Jos selviydyn kilometrinpituisesta to-do listastani aion viettää kolme päivää vahvasti teemaalla relaxation & well-beeing. Eli vakaasti aion olla vetämättä mitään suklaaövereitä ja muutenkin olisi kiva harrastaa läheisten kaikkea mieltä ja kehoa rentouttavaa. Eli tervetuloa pelit, iltalenkit, joogasessiot, sauna- ja leffaillat!

Tulispa lunta niin sais hiihtää!

- kristiinas - 

maanantai 14. joulukuuta 2015

Be a fountain, not a drain

Jaahas, uusi viikko ja uudet kujeet. Tämä viikko ei kuitenkaan tunnu yhtään raskaalta kohta pianhan on jo joulu. Kamala kiire tietysti mutta jotenkin tuntuu silti, että joulu ei ole sama kuin kesäloma. Jouluna aika loppuu kuitenkin kesken ja ihmiset valuvat pikku hiljaa loma tunnelmaan. On ihan okei, että yhtenä päivänä lounas kestääkin yli tunnin ja toisena ok lähteä töistä jo neljältä koska lahjat. Ja sitten onkin jouluviikko ja sähköpostitulva hiljenee pikku hiljaa ja kuihtuu sitten pois. Ah, ihanan rentouttavaa! Kuulun niihin ihmisiin jotka tykkäävät työskennellä silloin kuin muut ovat lomalla tai poissa. Eikä tämä nyt johdu siitä, että haluaisin hengailla konttorilla tekemättä mitään vaan ihan siitä syystä, että silloin on aikaa ajatella. Ajatus ei juokse jos koko ajan joku soittaa, sähköposti vilkkuu ja palaverejä on sata putkeen. Yritä siinä nyt sitten olla luova ja keksiä jotain uutta. Aika menee lähinnä siihen, että yrität selvitä päivästä ja työtehtävistä edes jonkinlaisella aikataululla. Jokaisella työntekijällä pitäisi olla yksi luova päivä viikossa. Tai edes kaksi tuntia. Hetki jolloin työtä voi tehdä missä vain ja miten vain. Omat parhaat ideani syntyvät aina joko aikaisin aamulla tai tosi myöhään illalla. 

Kuva Pinterestistä
Jutun punainen lanka ehkä hieman katosi niin palataanpa asiaan. Maanantaihin. Toisia saattaa ärsyttää ihmiset jotka hokevat, että maanantai on uusi alku. Ihmiset jotka ovat ärsyttävän positiivisia tai palaavat heti ruotuun maanantaisin. Jos itselle maanantai on se päivä, jolloin suurimmat kiinnostukseen aiheet ovat sänky ja suklaa, voi muiden ah-niin-terveellinen-uusi elämä rasittaa.

Itselläni tämä maanatai on tähän asti ollut täysin neutraali. En ole juurikaan tuntenut suurta intoa tai vihaa tätä päivää kohtaan. Ja olen siihen oikein tyytyväinen. Opin ystävältäni tovi sitten, että joka päivä pitäisi tehdä yksi asia josta nauttii. Sen ei tarvitse olla mikään kovinkaan iso juttu vaan joku asia josta pitää tai joka tekee iloiseksi.



Tänään omat kohokohtani ovat olleet etäiltapäivä kotitoimistolla, uusi teelaji (Kluuvin teekaupan Yoga-tee <3 ) ja maanantaitreenit Helen kanssa. Nothing special mutta silti hyvä meno. 

Jess, selvittiinpä!

- kristiinas -




sunnuntai 13. joulukuuta 2015

Luottoruokien luottoruoka: linssikeitto

Hieman tulinen ja kookoksinen linssikeitto kuuluu luottoruokiini. Valmistan sitä lähes viikottain mutta vielä tähän päivään mennessä en ole siihen kyllästynyt. Ensimmäisen kerran resepti on bongattu Trendi-lehdestä varmaan noin viisi vuotta sitten. Olen kehitellyt siitä oman versiona ja osaan reseptin ulkoa enkä oikeastaan mittaa mitään.  Tässä kuitenkin teille suuntaa antamaan. Tuunatkaa omat versionne ja nauttikaa. Ah, ihanan helppo arki!


Linssikeitto

1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
4-5 porkkanaa
2 rkl Red/Green curry paste-tahnaa
3 dl punaisia/vihreitä linssejä (Go Greenin kuivaversiot parhaat)
1l vettä
1 tölkki (luomu)kookosmaitoa
Suolaa

+ ölyä paistamiseen.

Eli ohje helppoakin helpompi. Pilko porkkanat, sipulit ja paista hetki öljyssä kattilassa. Huuhdo linssit ja lisää ne ja curry paste kattilaan. Freessaa hetki. Lisää vesi ja keitä noin 15 min (tai niin kauan, että linssit & porkkanat ovat kypsiä). Vihreät linssit kiehuvat hiuman kauemmin kuin punaiset. Varo keittämästä liian kauaa ettei tule mössöä. Kun keitto valmis, lisää kookosmaito ja suola ja kiuhauta. Valmis!




Maun mukaan voi tuunata esim. oliiveilla (sopii tosi hyvin), paprikalla tms. muilla vihanneksilla. Korianteri sopii myös päälle. Myös kanaa voinee heittää sekaan jos sellaista syö. Itse laitan päällä vielä nokareen raejuusto niin saa vähän lisäprodea ja nälkä pysyy poissa.

- kristiinas -


Lean on

Havahduin siihen, että joulukuu on jo puolessa välissä. Jouluun on tosiaan enää vaivaiset 11 päivää vaikka tuntuu, että juuri oli syyskuu. Ihan käsittämätöntä mihin aika menee.

Tämä joulu- ja marraskuu ovat tuntuneet erityisen kiireisiltä ja selvästi en ole ainoa, jotka ovat päivitelleet samaa. Jopa minä joka yleensä juoksen joka suuntaan olen kokenut pienoista stressiä ja riittämättömyyttä. Ihmiselle joka ei osaa sanoa ei voi olla vaikea hyväksyä, että joka paikkaan ei vaan yksinkertaisesti ehdi ja kaikessa ei voi olla mukana.



Pimeys sinällään ei rassaa minua juuri ollenkaan. Vaikka rakastan valoa ja kesää, pidän myös lohduttomasta, synkästä pimeydestä. En masennu siitä vaan jollain kummallisella tavalla se rahoittaa muutenkin niin rauhatonta sieluani. Pitkät varjot nurkissa ja kaksi tuntia kestävä päivä (joka vietetään lähes poikkeuksetta sisällä konttorissa) eivät oikestaan häiritse. On ihan ok olla kotona, polttaa kynttilöitä ja hyväksyä se tosiasia, että klo 20.00 on täysi yö ei kukaan liiku yhtään missään sen jälkeen. Tällaisina hetkintä voi tarttua sellaisiin projekteihin, jotka muina aikoina jäävät tekemättä. Kuka haluaa raivata vaatekaappia, ottaa kirppiskuvia tai edes lukea kirjaa silloin kuin aurinko paistaa.

Ei täälläkään nyt ihan koko ajan ole pimeää

Myös kokkausintoni pääsee ihan uudelle tasolle pimeinä vuodenaikoina. Kesällä syödään jotain nopeaa ja helppoa kun taas talvella jaksaa miettiä uusi ruokalajeja ja kokeilla reseptejä. Bravuureitani ovat kaikki erilaiset keitot (esim. linssikeitto, jota varmaan kaikki tuttuni ovat saaneet maistaa ja joka tulee osalta jo varmaan korvista). Linssikeiton ohje on helppoakin helpompi ja teenkin sitä lähes viikottain. Laitan reseptin illalla eetteriin kuvan kanssa.

Ystävät ja shamppanja, elämän suola


Moni silti taistelee pimeyden kanssa joten pari vinkkiä miten tämän synkkyyden yli päästään:

* Urheile!
Tiedetään, tosi, tosi lame vinkki mutta se oikeasti auttaa. Ja oikeastaan ihan sama mitä urheilua harrastaa, kaikki käy. Omalla kohdallani juoksu, jooga, dancehall ja sali toimivat parhaiten

* Hyväksy se tosiasia, että on pimeää ja sataa. Aivan turha käyttää energiaa sellaisen asian voivotteluun mille ei mitään voi. Mieti sen sijaan, että ihan sama,

* Tee asioita, joista nautit. Jos haluat maata sohvalla, makaa, jos tykkäät laulaa, laula.

* Kuuntele musiikkia ja tanssi. Ihan liian aliarvostettu yksin kotona tanssahtelu - auttaa vaivaan kuin vaivaan. Jos haluat oikeasti tanssia, mene tanssikouluun (esim. Footlightin Tarina ja Etnofitneksen Mari ovat i-h-a-n-i-a). Kunnon sheikkaustunnin jälkeen ei vaan voi olla masentunut.

* Naura! Hengaile vain ihmisten kanssa, joista oikeasti nautit. Negaajat vain syövät omaa energiaasi. Jos tuntuu, että kaikki ympärilläsi ovat negatiivisiä, ole yksin tai yritä olla se joka valaa muihin uskoa. Positiivisuuskin oikeasti tarttuu. Huomaa hyvin jos hengailee esim. lasten tai koirien kanssa.

- kristiinas -

maanantai 7. joulukuuta 2015

Sthlm

Pikaterkut Tuhkolmasta! Tulin aamulla tänne työmatkalle ja viivyn vielä huomisen. Olimme tiimin kanssa illallisella Farangissa ja otimme kaikki vegetaarisen maistelumenun. Halusin vain tulla sanomaan, että taivaallista! Ja palvelu ensiluokkaista. Paljon parempaa kun Helsingin Farangissa. Join myös pitkästä aikaa ihan todella, todella hyvää punkkua! Haisi ihan savusaunalta ja maku tosi pehmeä, tätä lisää ❤️

Savusauna punaviini <3 Suosittelen!





Viikonloppu meni Hampurissa ja keskiviikkona taas työreissulle Kööpenhaminaan. Rankkaa tämä reissulassen elämä. Vaikka oma sänky kiinnostelee taidan nyt kyllä ihan nauttia näista Clarion Signin pehmeistä lakanoista. Gonatt 😘

torstai 3. joulukuuta 2015

Balilife

Noniin, vaikka yleensä en jaksa lukea mitään matkapostauksia ellen itse juuri ole johonkin lähdössä tai suunnittelemassa matkaa, ajattelin, että voisin silti pari sanaa raapustaa viime matkastamme joka suuntautui Indonesiaan.



Vietimme siis kaksi viikkoa Balilla. Viivyimme jokaisessa kohteessa noin kolme-neljä päivää ja sitten suuntasimme eteenpäin. Ensimmäiset neljä päivää meni Canggussa, Kutasta Itään. Canggu oli rento surffimesta. Ei siis niinkään mikään turistimesta vaikka siellä aussisurffareita pyörikin aika paljon. Paljon smoothie ja organic food mestoja, tyhjiä rantoja ja ei juuri lainkaan kauppoja, baareja. Eli siis täydellinen rentoutumis, jooga - ja surffimesta meille. Rannat olivat myös Balin parhaita easy & intermediate-tason surffajille (eli siis meille). Lauta vuokra maksoi 3 €/2 h ja mikäli opettajan olisi halunnut, tuskin sekään maltaita olisi maksanut. Me otimme joka kerta vain laudat ja suuntasimme veteen. Myös uimiseen Echo beach oli hyvä. Suosittelen! Yövyimme Andy's Surf Villasissa, pieni neljän bungalowin mesta ihan rannan vieressä. Suosittelen! Andy oli ihan kunkku ja hänen vaimonsa Merry teki tosi hyviä banana pancakeseja. Betelnut Café ja Cafe Crate suosituksen arvoisia paikkoja. Skootterin vuokraus ehdoton.



Canggusta siirryimme Seminaykiin, Canggusta länteen. Seminayk on fiinimpi versio Kutasta ja paljon rauhallisempi paikka. Oma arvioni on, että ihan jees. Rannat ihan hienoja mutta liian matalia uintiin/surffaukseen. Heittämällä meidän matkamme huonoin kohde. Hotelli tosin oli tosi jees (Villa Kresna Boutique Villas) ja meidät satuttiin vielä upgrademaan parempaan huoneeseen. Muuten ei oikein mitään sanottavaa tästä paikasta. Ihan hyviä ruokapaikkoja ja jos nyt haluaa shoppailla mutta me ei kaupungilla jaksettu kiertää.

Yhden päivän Seminaykista käytimme siihen, että otimme oman kuskin päiväksi ja lähdimme Ubudiin ja sieltä eteenpäin tulivuorelle. Monkey Forest oli ok mutta aika turistimesta. Luwak-kahvitila taas tosi hyvä ja Ubudissa oli aika idyllistä ja paljon taidetta ja käsitöitä. Baturin tulivuori pohjoisessa oli näkemisen arvoinen. Ensi kerralla haluan osallistua yövaellukselle ja kiivetä laava-aavikon yli vuorelle. Myös oman kuskin palkkaus tosi suositeltavaa. Hinta taisi olla 50-60 euroa koko päivältä (bensa sisältyi hintaa).



Vietimme myös neljä päivää Gili Menolla. Paikka oli pyhitetty totaaliselle rentoutumiselle ja ainoat aktiviteetit olivat snorklaus, treenaus ja kirjan lukeminen. Sähkökatkokset iltaisin sopivat meille enemmän kuin hyvin. Istuimme rannalla, kuuntelimme aaltoja ja joimme happy hour mojitoja. Mahamaya resort oli ihanan rauhallinen ja koko saari pelkkää paratiisia. Gili Trawangan toisella puolella sen sijaan oli aika helvetti maan päällä.




Matkan viimeinen etappi sijoittui Uluwatuun. Päätimme panostaa ja yövyimme Uluwatu Surf Villasissa. Yksi sana: uskomaton. Aivan tajuttoman hieno paikka. Meidän oma bungalow oli joogastudion alapuolelle ja meillä oli oma kulkuyhteys rantaa. Näkymä sieltä oli aika henkeäsalpaava. Pudotusta alas oli lähemmäs sata metriä. Uluwatussa surffasimme (helpommilla rannoilla kuten Padang Padang ja Bingin) ja joogasimme joka aamu. Skootterilla saimme laudat kätevästi mukaan.

Balin plussat: surffirannat, ilmasto (+ 35 astetta passaa), ruoka (Gado Gado <3 ), joogamestat
Miinukset: Turistimestat (kuten Kuta, Trawangan (kummassakin olimme noin tunnin)), tulivuorenpurkaukset (siirsi kotiinpaluutamme), hiilihapollisen veden puute

Menisin uudestaan koska vaan!

- kristiinas -

tiistai 1. joulukuuta 2015

Breath

Kuvailisin itseäni aika aikaansaavaksi ihmiseksi. Toisinaan ehkä jopa vähän liian aikaansaavaksi. Tämä aihe aiheuttaa minulle välillä positiivista stressiä joka voi johtaa sosiaaliseen buroutiin, Opin tämän uuden termin tänään uuden ystävältäni Antonialta.

Eli elämässä on välillä liian paljon kivoja asioita ja niitä kerääntyy niin, että niiden tekemisestä muodostuu jo velvoite. On kiinnostavia kursseja, uusia harrastuksia, paljon ystäviä, omia ja muiden projektien. Ihmisenä joka ei koskaan osaa sanoa ei tämä johtaa välillä tilanteeseen, että kalenterini on aivan täynnä. Sinänsä kiva, että on kivaa tekemistä mutta juuri nyt tuntuu siltä, että haluaisin lähinnä hengata himassa, syödä klementiinejä ja värittää mindfulness-värityskirjaa. 



Joskus pitää vaan heivata kaikki positiivisetkin velvoitteet narikkaan ja hyväksyä, että kaikialla ei ehdi ja kaikessa ei voi olla mukana. Tämä vaatii minulta paljon ja yritänkin nyt harjoitella sitä. Tällaisissa tilanteissa auttaa kun on ystävä joka sanoo, että haluaa nähdä listan asioista joita priorisoin ja toisen listan niistä, missä minun ei ole aivan pakko olla mukana. Ja se, että on joku joka sanoo, että istu tuohon, hengitä ja syö riisipuuroa. Riisipuuro auttaa muuten ihan kaikkeen <3

Snäppailtiin Håkanin kanssa


Kuvituksena kuvia illalta, jolloin ei ollut kiire.

- kristiinas -