Nykyään havahdun usein siihen, että en ole pitkään aikaan lukenut yhtään kirjaa. Tai siis luen lähes joka ilta mutta koska yleensä jaksan lukea sen kaksi sivua, yhden kirjan lukemisessa voi mennä monta kuukautta. Nautin lukemisesta todella paljon ja onkin vaikea sanoa miksi en lue enemmän. Olen kehitellyt tähän kolmen kohdan teorian johon uskon vahvasti:
* Nykyään ei enää kirjoiteta niin hyviä kirjoja kuin ennen (tämä ei varmasti kylläkään ole totta, ehkä vain olen itse liian laiska niitä etsimään kirjastosta
* Some- ja digimaailma ovat surkastuttaneet ihmisten keskittymiskyvyn. On aivan mahdotonta keskittyä yhteen asiaan pidempään kuin 15 min. Tämän jälkeen pitää vähintääkin katsoa somea, käydä vessassa, syödä, soittaa tärkeä puhelu tai muuta yhtä tärkeää
* Asioiden priorisointi. Haluaisin sanoa, että kiire mutta koska kaikilla on absoluuttisesti saman verran aikaa, meillä on niin kiire kuin itse itsellemme aiheutamme. Ehkä vain nykyään kaikki muut pakolliset ja vapaaehtoiset hommat menevät lukemisen edelle.
Tähän on tultava muutos! Julistan ensi vuoden lukuvuodeksi ja aion kuluttaa kirjaston ovia tiuhaan.
Yhtä juuri lukemaani kirjaa voisin kuitenkin suositella. Kirja on Anna-Leena Härkösen Laskeva neitsyt. Kirja on kokoelma, johon on koottu hänen Anna-lehdessä julkaisemiaan kolumneja vuosilta 2003-2011.
Novellien aiheet ovat vaihtuvia ja kirjassa puhutaan elämästä ja arjen huomioista Härköselle ominaisen huumorin ja ironia kautta. Koin kirjaa lukiessani monta "just noin" -elämystä. Vahva suositus! Ja plussaa pituudesta ja novellimaisuudesta. Jopa oma kärsivällisyyteni riitti ja jaksoin lukea pari kokonaista novellia ennen kuin nukahdin.
- kristiinas -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti